Sain tänään Annelta elämäni ensimmäisen joulukukan. Tuli aika jännä olo. Sitä paitsi kukka on sangen kaunis, eikä edes paleltunut ulkona.
Koska Anne on maailman parhaasta päästä, tein hänelle joululahjan. Oikeanlaisen kupin löytäminen kirpputorilta oli yllättävän hankalaa, mutta lopputulos oli oikeastaan ihan hyvä. Ja ehkä jopa ihan käyttökelpoinen!
Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen on oikeastaan jouluinen olo. Epäilemättä oleellinen osasyy löytyy kolmesta pikkukissasta, jotka viettävät ensimmäistä joulua perheen kanssa.
Jopa oma hölmö pajukuusi valoineen näyttää melkein kivalta.
Vielä olisi yksi kokonaispäivä jäljellä ennen joulun viettoon lähtemistä. Taidan loppupäivän viettää tehokkaasti neuloen ja katsoen muumeja.
Tässä suorastaan alkaa hävettää, etten ole muistanut (lue: jaksanut) päivittää blogia sataan vuoteen. Venyvät kesälomat ovat pahasta, mutta hyvin välttämättömiä.
Joululahjoista ei saa vielä laittaa kuvia, koska niiden koko idea menisi pilalle; mutta yksi amigurumipöllö on jo annettu omistajalleen. Olipa ensimmäinen kerta, kun amigurumia kokeilin, mutta jostain syystä se jopa näyttää ihan siltä, miltä pitäisi.
Työn alla on vielä ainakin sukat, pipo, revontulihuivi ja hirveä määrä punomista. Opettelen myös kauheasti huovuttamista, mutta tähän mennessä olen lähinnä saanut hirveän määrän reikiä sormiin.